Pro gradu -tutkielmat
Pro gradu -tutkielma: Siskoina olemme toisiamme varten. Uskontotietoisen työotteen toimintamalli UMMA-hankkeen yhteisölähettilästoiminnassa
Elisa Romppasen pro gradu -tutkielmassa on tarkasteltu Suomessa asuvien musliminaisten ja -tyttöjen hyvinvoinnin edistämiseksi työskentelevää Amal ry:n alaista UMMA-hanketta ja hankkeessa toimivien uskontotietoisen työotteen toimintamallia hyödyntävien yhteisölähettiläiden toimintaa. Ihmisen uskonnolliset tarpeet tunnistava ja huomioon ottava uskontotietoisen työotteen toimintamalli on Amal ry:n itsensä luoma konsepti, joka on uusi niin Suomessa kuin maailmallakin.
Aineistona on käytetty valmista tutkimuskirjallisuutta sekä omaa etnografisella tiedonkeruumenetelmällä kerättyä haastattelu- ja havainnointimateriaalia. Työn analyysimenetelmänä oli temaattinen analyysi. Tutkimuksessa on haluttu selvittää millainen on uskontotietoisen työotteen toimintamalli ja kuinka sitä voidaan hyödyntää naisten osallistamisessa sekä esimerkiksi sukupuolittuneen väkivallan ehkäisyssä. Lisäksi on selvitetty, mikä on hankkeen toimijoiden mielestä suurin ongelma, johon muutosta halutaan. Millaisia ovat heidän kohtaamansa naisiin haitallisesti vaikuttavat ilmiöt? Kuinka naiset ja heidän yhteisönsä kokevat muutoksen sekä millaisia haasteita ja esteitä toiminta on kohdannut työssään? Olen halunnut selvittää myös mitkä ovat olleet suurimmat esteet hankkeen ajamalle asennemuutokselle ja kuinka hanke on vastannut haasteisiin sekä sen, kuinka se on onnistunut aloittamassaan työssä.
Tutkimus osoittaa, että väkivalta ja sen kokeminen ovat Suomessa asuvien musliminaisten parissa yhä sangen suuri tabu, johon ei osata tai haluta hakea apua. Tutkimuksen perusteella UMMA-hanke on onnistunut työnsä avulla parantamaan jo useamman Suomessa asuvan musliminaisen hyvinvointia sekä elämänlaatua. Hankkeen yhteisölähettiläät ovat omasta uskostaan ammentamalla kyenneet tarjoamaan tukeaan naisille, joita yhteiskunnan tarjoamat tukipalvelut eivät välttämättä tavoita. Hankkeen tekemälle työlle vaikuttaa olevan tarvetta.
Pääset lukemaan koko tutkielman täältä
Pro gradu -tutkielma: USKONTOON JA KULTTUURIIN VERHOTTU VAINO Musliminaisten kokemuksia yhteisöllisestä eron jälkeisestä vainosta
UMMA- hankkeen hankepäällikön Minna Taipaleen Pro gradu-tutkielma käsittelee Suomessa vielä tuntematonta ilmiötä yhteisöllistä vainoa. Tutkielmassa tarkastellaan vainon ilmenemistä musliminaisten kokemuksissa Suomen muslimiyhteisöjen sisäisessä institutionaalisessa kontekstissa.
Tutkimuksen tulokset tukevat vainon aiempaa tutkimusta siitä, että vaino rajaa laajalti vainon kohteen elämänpiiriä ja, että vainoaminen on usein jatkumoa parisuhteen aikana jo alkaneelle lähisuhdeväkivallalle. Yhteisöllisyys kuitenkin laajentaa vainon vaikutuksia, sillä yhteisöllisen vainon kohde joutuu merkityksellisen ja omaa uskonnollista ja kulttuurista identiteettiä tukeneen yhteisön eristämäksi tai hän itse oman turvallisuutensa takaamiseksi joutuu eristäytymään yhteisön piiristä. (Taipale 2021.)
Muslimiyhteisön valtarakenteiden merkitys yhteisöllisen väkivallan ja vainon kohdalla näyttää Taipaleen tutkimustulosten mukaan olevan keskeistä, sillä väkivallan vaikutus naisten kokemuksissa näyttäytyy laajempana, mikäli siihen ei yhteisön sisäisesti puututa tai kohteelle ei ole tarjolla tukea väkivaltakokemusten käsittelyssä. Tulosten mukaan väkivallan kohteiksi joutuneilla musliminaisilla oli kokemuksia uskonnollisten yhdyskuntien ja muslimiyhteisöiden riittämättömästä tuesta ja avusta väkivallan kokemuksissa. Tulosten kautta nousseet huonot kokemukset yhteisön tai yhdyskuntien vaillinaisesta tuesta tuovat kuitenkin esille ainoastaan tukimuksen osallistuneiden kokemuksia, eikä niitä voida suoraan yleistää koskemaan muslimiyhteisöä laajalti. Yhteisöillä ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on erilaisia resursseja, mahdollisuuksia sekä myös intressejä, jotka ohjaavat sitä, millä tavoin yhteisön piirissä esiintyvään väkivaltaan puututaan. (Taipale 2021.)
Tutkielmassaan Taipale (2021) nostaa esille uskonnon näyttäytyvän kahdessa roolissa, sillä uskonnolla oli toisaalta alistettu ja nöyryytetty, mutta silti uskonto nousi erääksi keskeiseksi voimavaraksi erityisesti tutkimuksen haastateltavien kerronnoissa. Uskonnon antama toivo nähtiin keskeiseksi tekijäksi siinä, että muslimin on mahdollista selvitä elämän eri kriiseistä ja vaikeuksista. Väkivaltaa kohdanneet musliminaiset kokevat islamiin uskonnon tukevan väkivallasta toipumisen prosessia. Oma henkilökohtainen usko tukee resilienssiä, jonka avulla väkivallan kokemusten käsittely ja niistä toipuminen mahdollistuu.
Tutkimuksen tulokset tukevat toiminnasamme esiin nousseita havaintoja siitä, että uskontotietoisella työskentelyllä on oma paikkansa ja uskonnon huomioivien palveluiden kehittämistä tarvitaan myös Suomalaisessa yhteiskunnassa.
Käy lukemassa koko tutkielma täältä.
Opinnäytetyöt
Religious well-being of Muslim women in Finland
Yanika Wilén, Pia Jardi and Nadia Nowshin researched how the current services of religious communities affect the religious well-being of Muslim women and how these services need to be developed. The purpose of this thesis was to find out what factors support the religious well-being of Muslim women in Finland.
The thesis was carried out as qualitative research and data were collected through a questionnaire using a Webpropol survey. The questionnaire was answered by 48 respondents, Muslim women who are active members of the religious communities. Work-life partner helped to find respondents through their networks in social media groups for Muslim women. The data were analyzed by thematic analysis.
The result of the research is grouped into three themes, religious well-being of Muslim women, effects of the services on their well-being and need for development.
The research concludes that a source of religious well-being is a combination of physical and mental well-being and services from the religious communities are essential to support it. There are needs other than religious services from the religious communities, like worldly services, which would support the religious well-being of Muslim women better.
Read whole thesis here
Yanika Wilén, Pia Jardi and Nadia Nowshin researched how the current services of religious communities affect the religious well-being of Muslim women and how these services need to be developed. The purpose of this thesis was to find out what factors support the religious well-being of Muslim women in Finland.
The thesis was carried out as qualitative research and data were collected through a questionnaire using a Webpropol survey. The questionnaire was answered by 48 respondents, Muslim women who are active members of the religious communities. Work-life partner helped to find respondents through their networks in social media groups for Muslim women. The data were analyzed by thematic analysis.
The result of the research is grouped into three themes, religious well-being of Muslim women, effects of the services on their well-being and need for development.
The research concludes that a source of religious well-being is a combination of physical and mental well-being and services from the religious communities are essential to support it. There are needs other than religious services from the religious communities, like worldly services, which would support the religious well-being of Muslim women better.
Read whole thesis here
Uskontotietoinen työote yhteisötoiminnassa: cable-menetelmä Amal ry:n yhteisölähettilästoiminnassa
Raisa Salmisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää CABLE-menetelmän soveltuvuutta uskontotietoiseen yhteisötoimintaan. Selvityksen pohjalta laadittiin myös yhteisövalmennuspohja. Opinnäytetyön tilaajana toimi pääkaupunkiseudulla toimiva sosiaalialan yhdistys Amal ry.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin Suomen muslimeita, heidän historiaansa ja tämän hetkistä tilannetta. Tämän lisäksi käsiteltiin osallisuutta ja toimijuutta, uskontotietoisuutta ja uskontotietoista työotetta, yhteisötoimintaa sekä CABLE-menetelmää. Kehittämistyön menetelminä käytettiin asiantuntijahaastattelua ja palautekyselylomaketta. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Palautekyselylomake välitettiin tilaajataholle.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi yhteisövalmennuspohja, joka esiteltiin tilaajataholle Amal ry:lle. Palautekyselyn avulla saatiin tietoa yhteisövalmennuksen toimivuudesta.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että CABLE-menetelmä on soveltuva erilaisten yhteisöjen erilaisiin tarpeisiin, myös uskontotietoiseen yhteisötoimintaan.
Tutustu opinnäytetyöhön täällä
Raisa Salmisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää CABLE-menetelmän soveltuvuutta uskontotietoiseen yhteisötoimintaan. Selvityksen pohjalta laadittiin myös yhteisövalmennuspohja. Opinnäytetyön tilaajana toimi pääkaupunkiseudulla toimiva sosiaalialan yhdistys Amal ry.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin Suomen muslimeita, heidän historiaansa ja tämän hetkistä tilannetta. Tämän lisäksi käsiteltiin osallisuutta ja toimijuutta, uskontotietoisuutta ja uskontotietoista työotetta, yhteisötoimintaa sekä CABLE-menetelmää. Kehittämistyön menetelminä käytettiin asiantuntijahaastattelua ja palautekyselylomaketta. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Palautekyselylomake välitettiin tilaajataholle.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi yhteisövalmennuspohja, joka esiteltiin tilaajataholle Amal ry:lle. Palautekyselyn avulla saatiin tietoa yhteisövalmennuksen toimivuudesta.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että CABLE-menetelmä on soveltuva erilaisten yhteisöjen erilaisiin tarpeisiin, myös uskontotietoiseen yhteisötoimintaan.
Tutustu opinnäytetyöhön täällä