Näkökulma hijabiin

Assalaamu alaykum wa rahmatullaahi wa barakaatuh kaikki siskot ja rauhaa kaikille ei-muslimeille.

Olette varmasti kaikki kuulleet, että Ranskassa kielletään abayan käyttö kouluissa. Abayahan on väljä pitkähihainen pitkä mekko, jota monet musliminaiset käyttävät liikkuessaan julkisilla paikoilla. Yleensä sen kaverina on huivi, ja kokonaisuus on eräs versio hijabista. Asia koskettaa hyvin monia musliminaisia myös Suomessa, jossa pukeutuminen hijabiin eri muodoissaan herättää usein vihaa. Käytän itse päivittäin ulkona liikkuessani hijabia, joka minun tapauksessani koostuu alushuivista, abayasta ja pitkästä huivista. Tämä on minulle uskonnonvapauden suoma oikeus ja olenkin kiitollinen, että saan asua Suomessa, jossa on mahdollisuus pukeutua haluamallaan tavalla. Olen islamiin palannut suomalaisnainen ja eritoten palaamiseni jälkeen minulle on muodostunut sydämen asiaksi suomalaiset arvot uskonnonvapaus ja vapaus muissakin muodoissaan, vaikka islam onkin ohjenuorani elämään kaikilla sen osa-alueilla. 

Haluan korostaa, että kaikki musliminaiset eivät käytä huivia, abayaa, jilbabia tms islamiin liitettävää vaatetusta. Tämä on minusta aivan hyväksyttävää ja haluankin sanoa, että pukeutumisen tulee aina olla oma valinta ja kuvastaa omaa identiteettiä uskosta riippumatta. Minulle tärkeää on pukeutua huiviin ja abayaan Allahin vuoksi, minua ei kukaan ole huiviin ja abayaan pakottanut. Tiedän, että maailmalla on paljon naisia, jotka on pakotettu käyttämään huivia vastoin tahtoaan, mutta se ei ole tämän kirjoituksen pointti. Tällä kirjoituksella haluan tuoda esiin myös sitä kenties vähemmän tunnettua ja hyväksyttyä näkökulmaa, että huivi ja abaya on oma valinta. Käytän Ranskan vuoksi tässä sanoja huivi ja abaya, mutta tämä koskee kaikkea islamiin liittyvää vaatetusta; burqinista jilbabiin ja niqabiin. 

Jutellessani asiasta muiden musliminaisten kanssa seuraavat asiat tulevat toistuvasti esille:

• abayan pukeminen Allahin vuoksi
• abayan pukeminen, jotta tunnistettaisiin muslimiksi
• abayan pukemisen tuoma turvallisuuden tunne
• abayan pukeminen on useimmissa tapauksissa oma henkilökohtainen valinta

Korostan jälleen, jokaisella on oikeus pukeutua kuten parhaaksi näkee ja oikeaksi kokee. Haluan saman oikeuden itselleni myös jatkossa. Mutta avaan hieman kohtaa turvallisuuden tunne:

Eräällä ystävällä on murrosikäinen, yläastetta käyvä muslimityttö. Hän käyttää hijabia ja uidessaan hän käyttää äitinsä tekemää burqinia. Burqinihan herättää suuria tunteita kanssaihmisissä, vaikka sekin on vain uima-asu, jossa vähän runsaammin uima-asuun sopivaa kangasta. Tämän tytön luokkatoverien äideistä muutama oli soittanut ystävälleni, voisikohan hän ommella burqinit myös heidän ei-muslimitytöilleen, koska herkässä iässä olevat tytöt kaipaavat burqinin peittävyyden tuomaa turvallisuuden tunnetta. Tämä turvallisuuden tunne on monilla vanhemmillakin musliminaisilla, myös allekirjoittanut kokee olonsa turvallisemmaksi pukeutuessaan peittävästi, kun ei ole niin kovin tuomittavana ja arvosteltavana jokaisen kurvinsa kanssa.

Abayan pukemisen oman henkilökohtaisen valinnan puki loistavasti sanoiksi oma kristitty äitini. Siteeraan seuraavaksi suoraan hänen sanojansa:

”Mua kiukuttaa, kun musliminaisten pukeutumisesta puhutaan, niin väitetään, että muslimimiehet pakottavat käyttämään niitä. Ei oteta huomioon, että naiset, jotka todella elävät islamin uskon mukaan käyttävät niitä Allahin kunniaksi.” 

Alhamdulillah wa jazaakillaahu khayran rakas äitini. (Jumalalle kuuluvat kaikki kiitokset ja Jumala palkitkoon sinua hyvällä)). Nämä sanat todella koskettivat sydäntäni.

Toivon, että kirjoitukseni avaa uusia silmiä ymmärtämään myös meidän abayaan ja jilbabiin pukeutuvien musliminaisten kanta asiaan ja herättää aidosti keskustelua. Asiavirheet ovat vain allekirjoittaneen vastuulla, kaikki ylistys ja kunnia Allahille, joka on suonut meille mahdollisuuden palvella yksin Häntä ja antanut tälle maalle uskonnonvapauden.