Amal blogi: Miksi Amal ry painottaa toiminnassaan uskontotietoista työskentelyä ja kohtaamista?
12 toukokuun, 2020
RAMADAN
15 toukokuun, 2020Uusi Sote-alalla työskentelevien musliminaisten väkivallan vastainen verkosto on perustettu
Keväällä 2020 konkretisoitui monen musliminaisen ajatus yhteisen asiantuntijaverkoston muodostamisesta. Pitkään on ollut ajatuksena se, että Suomessa asuvien musliminaisten asiantuntijuuden tulee näkyä yhä enemmän yhteiskunnallisella tasolla väkivaltaa ehkäisevässä työssä. Tästä syystä perustettiin maaliskuussa 2020 musliminaisten väkivallan vastainen verkosto, jossa on mukana sote-alalla erilaisissa tehtävissä työskenteleviä sekä vapaaehtoistoimintansa kautta väkivaltailmiön parissa toimivia eri taustaisia musliminaisia. Verkostoa koordinoi toistaiseksi Amal ry:n UMMA-hanke.
Naisiin kohdistuva väkivalta on myös Suomessa suuri epäkohta. EU:n perusoikeusvirasto FRA:n (2014) mukaan 47 prosenttia naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja lähes kolmannes naisista Suomessa on joutunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallan kohteeksi. Lähisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta 70 prosenttia kohdistuu naisiin ja väkivallassa näyttäytyy toistuvuus. Maahanmuuttajanaiset kokevat väkivaltaa 2-3 kertaa enemmän. Maahanmuuttajanaisten väkivaltakokemuksissa on havaittavissa, että he eivät saa apua väkivaltakokemuksiinsa riittävän usein peruspalveluiden kautta. Väkivaltakokemukset vaikuttavat haitallisesti naisten hyvinvointiin ja terveyteen, mutta maahanmuuttajanaisilla ne lisäksi vaikuttavat kotoutumiseen. (Naisjärjestöjen keskusliitto, ia.)
Verkoston tarve ja tavoitteet
Naisiin kohdistuva väkivalta on myös Suomessa suuri epäkohta. EU:n perusoikeusvirasto FRA:n (2014) mukaan 47 prosenttia naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja lähes kolmannes naisista Suomessa on joutunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallan kohteeksi. Lähisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta 70 prosenttia kohdistuu naisiin ja väkivallassa näyttäytyy toistuvuus. Maahanmuuttajanaiset kokevat väkivaltaa 2-3 kertaa enemmän. Maahanmuuttajanaisten väkivaltakokemuksissa on havaittavissa, että he eivät saa apua väkivaltakokemuksiinsa riittävän usein peruspalveluiden kautta. Väkivaltakokemukset vaikuttavat haitallisesti naisten hyvinvointiin ja terveyteen, mutta maahanmuuttajanaisilla ne lisäksi vaikuttavat kotoutumiseen. (Naisjärjestöjen keskusliitto, ia.)
Lähisuhdeväkivalta on kulttuurirajat ylittävä ilmiö ja eri taustaiset musliminaiset joutuvat
myös lähisuhteissaan väkivallan kohteeksi. Verkoston perustamisen taustalta löytyy ajatus siitä, että musliminaisten kohtaamassa väkivallassa on erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon uskonto- ja kulttuuritietoisella työotteella. Verkoston tavoitteena on toimia valtakunnallisesti muslimien väkivallan vastaisessa toiminnassa tiedottaen, vaikuttaen ja edistäen musliminaisten hyvinvointia. Verkosto myös suunnittelee ja toteuttaa
materiaaleja eri kielillä. Materiaaleja toteutetaan huomioiden sekä musliminaisilta nousevat tiedon tarpeet, mutta myös sote-alalla työskentelevien ammattilaisten tarpeet saada työkaluja väkivallan puheeksi ottamisen tueksi. Verkoston asiantuntijat voivat tarpeen mukaan toteuttaa infoja ja koulutuksia islamiin ja lähisuhdeväkivallan ilmiöön liittyvistä teemoista. Verkoston tavoitteena on lisäksi luoda eri ikäisille musliminaisille
verkostoja ja tapaamistiloja, joissa voidaan turvallisessa ympäristössä jakaa kokemuksia, tietoa ja vertaisuutta väkivallan ilmiöistä.
Mikäli kiinnostuit verkoston toiminnasta tai haluaisit tuoda esille jonkin tarpeen
esimerkiksi materiaaleista tai koulutuksista, otathan yhteyttä:
UMMA-hankkeen projektipäällikköön Minna Taipaleeseen, minna.taipale@amalry.fi
Lähteet:
FRA 2014. Violence against women: an EU-wide survey.
Naisjärjestöjen keskusliitto ia. Peking +25 kansalaisjärjestöraportti
