Amal blogi: Vielä Al-Holiin liittyen…

Olemme saaneet palautetta liittyen aiemmin julkaistuun blogiimme Al-Holin naisista ja lapsista. Haluamme selventää sitä, mihin näkökulmamme tässä vaikeassa aiheessa perustuu.

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että toimintamme perustuu islamin arvopohjaan, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä sosiaali- ja terveysalan etiikkaan.  Islamin arvot vaikuttavat siten, että näemme velvollisuudeksemme olla apua hakevien tukena myös tilanteissa, joissa emme aina jaa samoja näkemyksiä tai ymmärrä tehtyjä ratkaisuja. Tätä islamiin perustuvaa arvopohjaa tukee sosiaali- ja terveysalan ammattietiikka, jossa jokaisen henkilön ihmisarvon kunnioitus on työskentelyn keskeinen elementti.  Katsomme, että myös Al-Holin leirillä olevilla, on Suomeen palattuaan oikeus tarvittaviin tukitoimiin elämänsä vakaannuttamiseksi. Tämä on myös yhteiskunnan etu. 

Vastaanottamassamme palautteessa on annettu ymmärtää ettei Suomen muslimiyhteisöllä ole tarvetta tai velvollisuutta olla tekemisissä Al-Holilta palaavien naisten kanssa. 

Pohditaanpa tätä skenaariota. Mikäli muslimiyhteisö ja yhdistykset eivät tässä tilanteessa reagoisi ja palaavien tuki ja auttaminen jäisi pelkästään viranomaisten velvollisuudeksi, niin millaisen reaktion yhteisöstä ulossulkeminen saisi aikaan näissä äideissä ja lapsissa? Uskomme, että se saisi aikaan vastareaktiona syrjäytymistä ja lisäisi Suomessa radikaali-ajattelun ja tekojen riskiä. Meidän tulee muistaa, että tilanteessa on kyseessä myös pienet lapset, joille sopeutuminen uuteen ympäristöön traumaattisten kokemusten jälkeen on jo itsessään vaikeaa. Siihen lisättynä ulkopuolisuuden kokemus ja marginaaliin joutuminen vaarantaisivat näiden lasten kasvun ja identiteetin kehittymisen muslimeina ja yhteiskunnan jäseninä. Ulkopuolisuuden kokemus myös lisäisi riskiä hakeutua aiemmin vallinneen ideologian piiriin, joka olisi lasten ja koko yhteiskunnan kannalta erittäin vahingollista. 

Näemmekin, että tässä tilanteessa erityisesti muslimitoimijoilla on oma rooli ja vastuu toimia osana yhteiskunnan rakenteita, joiden avulla pyritään ehkäisemään konflikteja ja radikalisaatiota. Toivomme, että alun tunnekuohunnan jälkeen muslimiyhteisöstä löytyy kykyä katsoa tilannetta objektiivisesti ja ratkaisukeskeisesti. Uskontoa voidaan hyödyntää laajasti reintegroitumisprosessin tukena, mutta tämä vaatii uskallusta ja luottamusta yhteiseen toimintaan muslimiyhteisöltä sekä viranomaisilta.